torstai 28. maaliskuuta 2013

Minä vuori-ilmaa pulloon laittaa voin, tietenkin...


Hei kohta me mennään!! Enää pääsiäinen ja muutama hassu työpäivä. Aika tahimista, pää pyörällä ja taitaa olla loppuun asti. Mutta Guatemala, me tullaan, ja sitten Suomen kiireet jää hetkeksi.

Eilen (ke 27.3.) oli mainio Kapua-ilta. Menimme Ruoholahden Citymarkettiin auttelemaan kauppiasta, joka sponsoroi meille tarvikkeet alkuvuoden Ravintolapäivän Kapua-brunssiin. Kello 16.00-20.00 autoimme kassoilla asiakkaita ostosten pakkaamisessa. Enpä muistanutkaan, miten kivaa on, kun saa ilahduttaa ventovierasta - miten hyvän mielen siitä saakaan itselleen! Suosittelen!

Terkkuja sille naiselle, jonka leuka loksahti auki, kun kysyin, saanko auttaa pakkaamisessa. Ihmetyksestä päästyään hän totesi, joko nyt saa sulkea suunsa :)

Terkkuja myös sille miehelle, joka tuli kauppaan lapsensa kanssa klo 19.40 ja suoritti jättiostoksensa 20 minuutissa. Leikilläni kannustin kiirehtimään, kun hän harmitteli, että tällaista palvelua pitäisi olla joka päivä. Muutamaa minuuttia ennen työmme päättymistä mies vilkutteli kassajonon päästä ja tuli näyttämään ostoslistaansa: melkein kaikki koossa! Tavarat pakattiin, vaikka meni vähän ylitöiksi.


Matkaan lähtö tuuppaa varainkeruun ajatukset hetkeksi taka-alalle. Malaria, lavantauti, luottokortti, makuualusta, aurinkovoide, hemoglobiini, vuoristotauti, huhhuh! Paljon tärkeitä asioita mietittäväksi, hoidettavaksi ja tarkistettavaksi.

Taustalla kulkee arki tasaisen tuttua tahtiaan. Putkiremontti, muutto, kellarin tyhjennys... unohtamatta tietysti alati mukaansatempaavaa työelämää. Onneksi ei ole eka reissu - tietää jo, että jossain vaiheessa helpottaa ja tietää senkin, että pahemmastakin on selvitty.

Vastahan se oli syyskuu ja meillä ensimmäinen Kapua-tapaaminen. Tajusin jo silloin, että Kapua on enemmän kuin matka. Samaa mieltä olen edelleen. Saas nähdä, mikä on fiilis paluun jälkeen.

Toukokuussa järjestetään vielä muutama tapahtuma Kapuan hyväksi. Vedetään nyt tämä huhtikuu henkeä.

Kiitos kun pysyt matkassa!!

Kapua.fi -sivuston blogia päivitetään matkan aikana joka päivä.



Annapurna Circuit 2011



sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Minne aika juoksee?

Tammi- ja helmikuu tuntuvat luistaneen käsistä! Nyt on tultu maaliskuulle ja se tarkoittaa sitä, että ensi kuun alussa matkaamme Guatemalaan. Huh!

Onneksi varainkeruu jatkuu vielä matkan jälkeenkin. Koossa on vähän alle puolet tavoitteesta niin minulla kuin koko joukollamme yhteensä. Tänä päivänä on ehkä tavallista työläämpää löytää yrityssponsoreita. Tapahtumia olemme järjestäneet ahkerasti, mutta niiden tuotto tahtoo jäädä tavoitteeseen nähden aika pieneksi.

100 000 euron tavoite on suuri, melkein liiankin suuri, mutta samalla ymmärrämme, että kaikki ponnistelut sitä kohti ovat elintärkeitä kumppanijärjestöjemme tekemälle työlle kehitysmaissa.

Minua motivoi eniten luonnollisesti Väestöliiton työ Nepalissa. Omat kokemukseni maassa asuessani ja ymmärrykseni erityisesti naisten asemasta köyhyyden keskellä koskettavat. Asiat ovat pitkälti tabu ja sen vuoksi arvostan erityisesti paikallisten neuvojien kouluttamista.

Olen itse asunut talossa, jossa host-siskoni ei saanut jalallaan astua keittiöön silloin, kuin hänellä oli kuukautiset. Hänen miehensä äiti, joka talossa asui, ei ollut silloin kotosalla, mutta sisko kertoi, että jos olisi kuullut keittiöön menemisestä, olisi lyönyt.

Tavallisessakin perheessä kuukautiset merkitsevät naisen saastaisuutta. Länsi-Nepalin maaseudulla naiset jopa eristetään pieniin majoihin, chhaupadeihin, kuukautisten ajaksi. Kun pienessä, pimeässä majassa on useita naisia voivat sairaudet levitä jopa hengenvaarallisesti.

Meidän on jopa mahdotonta ajatella, mitä se merkitsee. Länsimaisen elämän eläneenä on helppo viitata kintaalla: miksi he eivät kieltäydy, muuta perinteitä, karkaa? Miksi? Mutta ensin on ymmärrettävä, mitä on elää ilman sosiaaliturvaa, omavaraistaloudessa, vanhojen uskonnollisten tapojen kietoutuessa yhä arkipäivään ja kunnian ollessa yhteisön, ei yksilön asia.

Maassa on paljon muitakin uskomuksia ja tabuja. Mitä ajattelet siitä taikauskosta, joka ajaa itsemurhan tehneen omaisen eristetyksi yhteisön ulkopuolelle?

Oikeutemme ei ole muuttaa kulttuuria tai lyödä raamatulla päähän, mutta velvollisuutemme on tuoda inhimillisyyttä ja ihmisyyttä kaukaisen maan arkeen.

http://www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys/hankkeet/aasia/

http://en.wikipedia.org/wiki/Chhaupadi


Maapallo on yhteinen ja väestöräjähdys pelottaa meitä. Seksuaalineuvonta tuo helpotusta myös siihen ja neuvolatoiminta hyvän alun uudelle elämälle.

Meidän kapuajien vapaaehtoistyö jatkuu!

Kuvat: Nepal 2010-2011 Aishworya-orpokoti